Oletko sinäkin yksinäinen?

Joka kolmas suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä koetaan kaikissa ikäryhmissä, mutta kaikkein eniten yksinäisyys on lisääntynyt yksin asuvilla, työelämän ulkopuolella olevilla, pienituloisilla ja yli 65-vuotiailla. Yksinäisyys altistaa masennukselle, sydänsairauksille ja infektioille. Myös kivut voivat olla yksi oire yksinäisyydestä. Sosiaalisen eristäytyneisyyden terveysriskit ovat suurempia kuin ylipainon ja yhtä suuret kuin tupakoimisen terveysriskit.

Ihminen voi kokea yksinäisyyttä ollessaan yksin. Ihminen voi myös kokea yksinäisyyttä, vaikka näennäisesti kuuluisikin moneen eri someryhmään, eläisi perheen keskellä tai kävisi töissä ja harrastuksissa aktiivisesti. Kokemus siitä, että kukaan ei jaa kanssani samaa kokemusta tai kukaan ei ymmärrä pohjimmiltaan miltä minusta tuntuu, on yksinäisyyden kokemus.

On tutkittu, että toisten ihmisten (ja eläinten) seura saa aikaan elimistössä sellaista hormonia, jota erittyy kosketuksen ja yhteenkuuluvuuden tilanteissa. Oksitosiinitason ollessa korkealla stressi ja pelot lievenevät ja sydän saa terveysbuustin. Oksitosiini lisää ystävällisyyttä ja myötätuntoa toisia kohtaan herättäen mielihyvän tunteen ja hoivavietin. Erityisesti imettävillä äideillä oksitosiinitasot ovatkin korkeat.

Yksi tapa ehkäistä ja hoitaa yksinäisyyttä on huomioida toista yksinäistä. Joitakuita saattaa pelottaa toisen yksinäisen seura ja voisi olla houkuttelevampaa päästä mukaan sosiaalisesti aktiivisiin ryhmiin. Ulkoa päin toista ihmistä katsomalla ei voi kuitenkaan sanoa, kuka kokee yksinäisyyttä ja kuka ei. Siksipä voimme laittaa alkuun dominoefektin olemalla ystävällisiä ihan kenelle tahansa monissa eri tilanteissa. Voimme kutsua kahville, lenkille tai tv-sarjaa seuraamaan ihmisen, joka ehkä on yksinäinen. Yksinäisyyttä voi lievittää, vaikka ei olisi hyvä puhumaan; pelkkä seura ja läsnäolo riittää ­­­– ja toisen ihmisen haju, olkoon se millainen tahansa. Moni yksinäinen olisi myös kiitollinen päästessään seuraamaan tavallista arkea, saadessaan pyynnön ottaa koululainen tekemään kotiläksyjä luokseen tai koiran päiväksi hoitoon.

Mitäpä jos alkaisimme kartuttaa Suomeen sosiaalista pääomaa? Todellinen kestävä kehitys huomioi päätösten vaikutuksen yksinäisyyteen.

Toivotetaan yksinäisyys kuplaan, josta se ei saa tulla takaisin. Ei pidetä enää koronaa tekosyynä yksinäisyyden sallimiselle. Otetaan käyttöön uusi kolmen koon sääntö: Kuuntele, kehu ja kosketa.

 

Satu Mäkelä

Toimintaterapeutti, YAMK, Työelämäpalveluiden tiimivastaava

Kaisankoti, Espoo

 

Lähteet:

https://www.punainenristi.fi/uutiset/yksinaisyys-on-rajahtanyt-suomessa/

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/4285

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/hyva_mieli_hormoneilla

Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, Kaisankoti
Bodomintie 37
02740 Espoo

050 57 20 830 tai
050 470 0319
toimisto(at)kaisankoti.fi

Tehtävämme on auttaa työelämässä tai sen ulkopuolella uupuneita kuntoutumaan sekä ohjata ja auttaa osatyökykyisiä takaisin työelämään. Toimimme työikäisten kuntoutuksen lisäksi kuntoutuksen ja työllistämispalveluiden rajapinnassa. Osatyökykyisten jäljellä olevan työkyvyn ja kapasiteetin tunnistaminen on keskeinen osa työtämme.