Skip to main content

Terveystottumusten muuttaminen


Terveystottumus voi liittyä ravitsemukseen, uneen, lepoon, liikkumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, työhön, vapaa-aikaan, hygieniaan, liikennekäyttäytymiseen, ergonomiaan, pukeutumiseen, taukoihin, palautumiseen, meteliin, digitaalisiin välineisiin, lääkkeisiin, alkoholiin, tupakkaan ja moneen muuhun asiaan.

Jos jotakin terveystottumusta halutaan muuttaa, on muutos loppujen lopuksi yksilön itsensä käsissä, jos ulkoiset edellytykset muutoksen mahdollistamiselle on olemassa. Terveystottumusten muuttamiseen vaikuttaa uskomukset ja käsitykset terveydestä ja muutosten hyödyllisyydestä. Tällaisiin uskomuksiin ja käsityksiin terveydestä saattaa vaikuttaa taustalla myös koulutus, ikä, sukupuoli ja kulttuuritausta.

Jokainen saattaa kysyä itseltään terveystottumusten muuttamiseen liittyen:

  • Mitkä ovat uhat, jos en tee muutosta?
  • Mitkä ovat hyödyt, jos teen muutoksen?

Uhkia punnitessa jokaisella voi olla erilainen herkkyys ja kokemus siitä, onko hän altis sairaudelle, vammalle tai traumalle. Jokaisella saattaa olla myös vankka mielipide siitä, kokeeko terveysongelmaa vakavaksi.

Kun muutoksen tekemistä punnitaan, toive ja odotukset muutoksen vaikutuksesta painavat vaakakupissa paljon. Onko muutos tehokas ja hyödyllinen, jotta sairaus tai sen uhka väistyy? Henkilöstä myös riippuu, kuinka paljon hän havaitsee esteitä muutokselleen (esim. kustannuksia tai negatiivisia asioita).

Jotta terveystottumus muuttuisi, usein tarvitaan myös toimintavihjeitä eli tapahtumia, jotka simuloivat uudenlaisen terveyskäyttäytymisen alkamista. Vihjeet voivat olla yksilön sisäisiä tuntemuksia terveydestään tai ulkoista palautetta terveydenhuollon tarjoajalta. Jotta ihminen tekisi jotakin sairauden, vamman tai trauman välttämiseksi, myönteisten käsitysten tulee hänen mielessään voittaa kielteisten käsitysten voima.

Terveystottumukset ja terveyskäyttäytyminen muuttuvatkin todennäköisemmin jos:

  • henkilö ajattelee, että hän voi olla altis sairaudelle, vammalle tai traumalle
  • terveysongelma on hänen mielestään riittävän vakava
  • tiettyjen toimien tekemisellä on myönteisiä vaikutuksia
  • esteet oman tottumusten muuttamiselle eivät ole suurempia kuin saadut hyödyt
  • yksilö on altis havaitsemaan/ ottamaan vastaan toimintavihjeet tottumustensa muuttamiseksi

Ylläolevaa HBM-mallia (Health Believe Model) on käytetty mm. toimintaterapian ohjelmassa, jossa keskityttiin ajoturvallisuuteen.

 

Pohdittavaksi:

  • Minkä oman terveystottumuksen sinä haluaisit muuttaa?
  • Mitkä ovat muutostoimia aiot tehdä?
  • Mitkä ovat muutoksen tuomat hyödyt terveydellesi?

 

Satu

 

Lähde: Scaffa&Reitz, Occupational Therapy in Community-Based Settings, 2.nd edition, p.37-38

Jaa tämä artikkeli